Tämä vuosi on ollut varmasti monen mielestä erikoisin pitkään aikaan. Vastus, jota koronavirukseksi kutustaan, on vaikuttanut varmasti kaikkiin suomalaisiin jollakin tasolla. Meidän perheessä se on vaikuttanut siten, että koululainen oli kevään kotona etäopetuksessa ja päiväkotilainen kotona. Läpsystä tehtiin vaihtoa, kun mies tuli kotiin, minä lähdin tekemään opintoja. Lisäksi nyt joulukuussa eskarilaisemme joutui karanteeniin altistumisen vuoksi. Onneksemme mieheni yritys seisoo melko vakailla jaloilla, eikä se mennyt nurin vuoden aikana, vaikka palkkalistoillakin on kaksi henkilöä. Palkat saatiin maksettua. Olen vilpittömästi ylpeä miehestäni. Saimme muutenkin olla terveitä ja tehdä kesällä reissuun Lappiin. Lisäksi haaveemme koirasta toteutui, yksi iso haave.
Olen saanut monta kertaa todeta vuoden aikana, että meillä on kaikki hyvin. Ja olen tuntenut siitä aitoa kiitollisuutta, sillä olen saanut lukea niin monen uupumuksesta ja vastoinkäymisistä tämän vuoden aikana. Ihan kuin koronan tuomat muutokset eivät olisi olleet riittävästi.
Olen saanut viettää tätä opintovapaavuotta ja tutkiskella maailmaa sekä itseäni uusin silmin. Silti tuleva työhönpaluu hieman jännittää enkä tarkalleen tiedä avaimia jaksamiseen. Mutta olen oppinut jo paljon itsestäni ja siitä mikä tämän hetkisessä työssäni on kuormittavaa. Lupaan pysähtyä ajoissa ja nauttia metsän tuomasta levosta työhönpaluun jälkeenkin. Nimittäin päivittäisiä lounaslenkkejä metsässä tulen kaipaamaan opintovapaan jälkeen. Onneksi tuo koiruus vie kyllä säällä kuin säällä ulos.
Minulla on yksi haave ensi vuodelle, katsotaan toteutuuko se. Opinnot saan toivottavasti pulkkaan toukokuussa, viimeistään kesällä.
Kaikki asiat eivät siis ole menneet ihan metsään tänä vuonna, saldo jää ehkä kuitenkin plussan puolelle. Lapset pohtivat ennen joulus, että ovatko he kilttien vai tuhmien listalla. Kerroin heille, että kukaan ei ole kokonaan tuhma, vaan meillä kaikilla niin aikusilla kuin lapsillakin on päiviä, kun ei oikein suju ja kaikki asiat kiukuttavat. Jokaisessa meissä on jotakin hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti