Hetken aikaa onkin vierähtänyt kirjoittamisesta. Syy siihen on, että meille on muuttanut koiranpentu ja kaikki ns. tyhjät välit ovat olleet hyvin täytettyjä. Lisäksi kouluhommia riittää.
Jokin aika sitten menin metsään, ajattelin tehdä sellaisen pikaisen lounaslenkin. Jostakin sain kuitenkin ajatuksen poiketa polulta. Ja eksyin. Kun tuli aika kääntyä takaisin, polku oli kadonnut silmistäni. Lähdin tarpomaan, mutta samaa polkua en löytänyt. Kohta ajattelin, että nyt olen oikealla polulla, mutta enpäs ollutkaan. Lopulta päädyin toiselle asuinalueelle ja lyhyeksi tarkoitetusta lounaslenkistäni oli tullut noin 9km:n mittainen. Matkalla koin uteliaisuutta, jännitystä, epätoivoa, ärtymystä ja helpotusta.
Elämässäkin joskus tulee tilanteita, kun polut katoavat ja tiet haarautuvat. Tuttua polkua ei löydykään tai sinne ei voi enää palata. Tunnistan, että olen kulkenut tavallaan tuttua polkua, mutta silti ollut eksynyt polulta. Nyt yritän ehkä etsiä uutta polkua ja se on lähtenyt itsetutkiskelun kautta. On ihanaa, kun on ollut aikaa enemmän pohtia sitä, mikä minusta on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Miten elämäni isoin kriisi ja muutkin elämäni isot muutokset muovasivat minua. Ja millainen ehkä olin aikaisemmin tai luulin olevani. Missä on uupumuksen juurisyyt. Koulutus on antanut myös välineitä itsensä pohdiskeluun.
Sen olen ainakin havainnut, että nykyinen minä on sosiaalinen ja kaipaa sosiaalisia kontakteja, mutta vastapainoksi tarvitsen myös melko paljon yksinäisyyttä ja jopa erakoitumista. Vielä jää nähtäväksi miten sen tasapainon löytää työ- ja kotielämässä. Ymmärrän toki, että lapsiperheessä itsestään jakaminen jatkuu työpäivän jälkeenkin. Koiranpennun kanssa ihanaa on ollut se, että pienetkin tauot kuluvat ulkona sisäsiistiksi opettelun merkeissä. Siellä voimat elpyvät eri tavalla kuin somen äärellä. Siellä huomaa, miten kaunista ja karua on. Miten kesä vaihtui syksyksi ja talvikin jo tekee tuloaan.
Unelmissani haluaisin tehdä työtä, jossa voisi olla vuorotellen etätöissä ja fyysisesti työpaikalla. Saapa nähdä miten tulevaisuudessa unelma toteutuu.
Yksi tämän vuoden haaveistani oli saada koiranpentu ja se toteutui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti