tiistai 14. huhtikuuta 2020

Metsään menin

Tästä alkaa mun uusi blogi. Metsä on aina ollut mulle paikka, jos voimat elpyy ja henki kulkee. Niinkuin monelle muullekin. Mulla on sellainen etuoikeus, että voisin päästä metsään milloin vain, koska asumme metsän ympäröimänä. Käyn lähes viikottain ja säännöllisesti mun mieli kaipaa metsään. 

Toinen mitä olen aina tykännyt tehdä on kirjoittaminen. Kun esikoisemme kuoli, kirjoitin sekä perinteistä päiväkirjaa että Tähden lennon jälkeen-blogia. Kirjoittanut olen muutenkin aina, mutta yleensä mieltä painavista asioista. Ajatus uudesta blogista on ollut mielessä aika ajoin ja nyt ajattelin, että voisi olla sen aika. Vielä en tarkkaan tiedä mihin tämä polku vie, niinkuin en aina siellä metsässäkään. Joskus vaan seuraan polkua vailla suurempaa ajatusta ja niin ehkä teen tämän bloginkin kanssa. Tästä tulee siis digitaalinen metsä, paikka jossa voin pohdiskella, rentoutua ja hengittää. Tämä on se paikka, jossa voin purkaa niitä asioita, jotka elämässäni menivät ehkä metsään, mutta onnistumisia yhtälailla.

Ehkä joku voi samaistua ajatuksiini ja saada siitä voimaa. Ehkä voi ihmetellä, että noinkin voi ajatella. Ehkä joku lukee uteliaisuudesta. 

Tervetuloa kuitenkin mukaan matkalle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti